PONNISTUKSEN KIVINOKKA Ponnistus meni ensimmäisen kerran Kivinokkaan vuonna 1923. Silloin teki johtokunta ensimmäisen vuokrasopimuksen Brändö Villastad Ab:n kanssa. Tähän alkuvaiheeseen liittyy muun muassa Martti Jäppilän, entisen punavangin, edustusjalkapalloilijan ja mäkihyppääjän, vetämä ohjelmaryhmä Rajamäen pojat. Ryhmästä muotoutui myöhemmin parilla ammattimuusikolla terästettynä Dallapé. Vuonna 1926 Kivinokkaan rakennettiin tanssilava paikalle, jolla on nykyisin juuri Dallapén muistolaatta. Dallapé sivukokoonpanoineen yhdessä Klaus Salmen Ramblersien ja Eugen Malmsténin Rytmipoikien kanssa edusti suomalaista versiota jazzikkaista big bandeista. Huolella sovitettu musiikki, jatkuva kiertäminen ja tyylikkäät, tilanteen mukaan vaihtuvat asut tekivät ryhmistä legendoja, joista kelpaa ottaa oppia nykyisinkin. RÄLLÄKKÄNIEMEEN 1930-luvun alussa Ponnistus muuttui ns. tavalliseksi urheiluseuraksi. Vuonna 1933 tehtiin tällä kertaa Mauno Jäppilän aloitteesta ehkäpä seuran kauaskantoisin ratkaisu sitten sen perustamisen. Ponnistus muutti nykyiselle alueelleen ja Rälläkkäniemeen raivattiin talkoovoimin jalkapallokenttä. Tämä loi pohjan palloilevalle Ponnistukselle ja oli suorituksena hullunrohkea. Täytyy muistaa, että 1930-luvun alussa elettiin lapualaisvuosien puristuksessa ja jo lupaavasti kehittynyt oma liiketoiminta tukahtui. Muun muassa Työväen Luistinrata Oy meni konkurssiin vuonna 1932. Kivinokassa ei ole ollut eikä ole vieläkään talvikunnossapitoa, joten kenttäkin on käytössä vain kesäisin. Silloin se kuitenkin on ollut arvokas harjoittelukeskus jossa ovat treenanneet niin jalkapallo- kuin naisten menestyksekkäät lentopallojoukkueetkin. Luonto, kenttä, kesäjuhlat, mökit ja aina vain komeammat, edustuskelpoiset saunat ovat luoneet ainoalaatuista tunnelmaa. Uusia saunoja on rakennettu vuosina 1948 ja 1964. Vuonna 1948 perustettiin retkeilykerho Ponnistuksen Kulkurit, joka aloitti seuran lentopallotoiminnan. Se oli harrastusluontoista ja lopetettiin vuonna 1954. Seuraavana vuonna naiset ottivat palloilun haltuunsa. Seitsemän vuoden aikana tuloksena oli kaksi Suomen mestaruutta ja yksi pronssi. KIVINOKKA NYT Kivinokan alueella on Herttoniemen siirtolapuutarha ja varsinaisella alueella kolmen yhdistyksen pienemmät mökit. Yhdistykset ovat Kivinokkalaiset ry, jolla on 380 mökkiä, Hyvinvointialojen liiton eli entisen KTV:n alueella 190 mökkiä ja Ponnistuksella 48 mökkiä. Jokaisella alueella on omanlaisensa mökkityyppi, mutta pääasia on luonnonmukaisuus. Niemi rajautuu Vanhankaupunginlahden luonnonsuojelualueeseen ja vuodesta 2003 lähtien on alueella kesäisin tasokas ympäristötaidenäyttely. Kaikkiaan alue on siis tuhansien helsinkiläisten virkistyskohde. Tällä hetkellä Kivinokkaa uhkaa kaavoittaminen ns. korkeatasoiseksi pientaloalueeksi. Näin loppuisi Kivinokan 80-vuotinen "hukkakäyttö", kuten asia halutaan nähdä. Samalla loppuisi palanen asukkaiden ja käyttäjien itsehallinnollista perinnettä. Kivinokkalaisethan hallitsevat saarta tätä nykyä demokraattisellla kokous- ja saaritoimikuntakäytännöllä. Jo pelkästään se on historiaa, mitä pitäisi vaalia tuhoamisen sijaan. Tilalle astuisi rahan mahti ja kun ajattelee paikkaa ja suunnitelmia, jopa tavallisilta kaupunkilaisilta suljettu linnake. Ja mitä Kivinokka merkitsi? Joka kevät ponnarit kunnostavat talkoilla alueensa. Sen jälkeen saunotaan. Kuva: MR Kivinokka rajautuu luonnonsuojelu-alueeseen. Linturuovikosta voi seurata yli 300 lintulajin elämää. Kuva: Poyhosa 1950-luvulla Kivinokan teitä ja polkuja alettiin viitottaa. Tässä Lemmenpolku. Kuva: Poyhosa