|
|
Mika Roos
PIIPPOKRATIAN KAUSI
PONNISTUS HAKEE OPPIA ULKOMAILTA
Viihtyvyys, kunnossa oleva talous ja menestyksellinen kilpailutointa olivat seuratoiminnan kolmikulmat, jolle piippokratian isä seuraa vuodesta 1958-1986 johtanut Esko Piipponen toiminnan rakensi. Seuraavassa on pieni pala Ponnistuksen historiaa.
Madeira, Mallorca, Las Palmas, Garda, Rostok, Praha. Varna, Leningrad jne
lienevät tuttuja paikkoja jokaiselle. Mitä näillä on tekemistä Ponnistuksen kanssa?
Ponnistus oli pudonnut vuonna 1963 maakuntasarjaan eli silloiseen kolmoseen. Joukkue nousi kuitenkin heti vuonna 1964 takaisin Suomensarjaan. Piippokratia haki vielä muotoaan ja Sikariporras toisiaan.
Alkoi Ponnistuksen jalkapallon toistaiseksi värikkäin ja menestyksellisin ajanjakso. Tarvittiin uutta sykettä jalkapallotoimintaan. Tätä sykettä ponnarit hakivat edellä mainittuihin paikkoihin tehdyillä harjoitus- ja pelimatkoilla. Ponnistus olikin -
60-70-luvun taitteessa yksi eniten kansainvälisiä otteluita pelannut suomalainen jalkapalloseura.
Uutta sykettä löytyi. Ponnistus nousi mestaruussarjaan kaudelle 1968.
Menestys jäi vaatimattomaksi, mutta helsinkiläiset ottivat ponnarit suosikeikseen. Stadikaila riitti väkeä. Ponnistuksen edelleen voimassa oleva yleisöennätys syntyi ottelussa Lahden Reipasta vastaan. Maksaneita katsojia oli 6287. Todettakoon, että HJK-Ponnistus ottelussa omalla rahalla lipun lunastaneita katsojia oli 9919. Kaikkiaan kotiotteluissa kävi lipun stadikan luukulta ostaneita katsojia kauden aikana yli 42.000 eli lähes 4000 per ottelu. Määrä josta lähes jokainen liigaseura olisi tänä päivänä ylpeä.
1960- ja 1970-lukujen vaihteessa kilvoiteltiin vuosittain noususta mestaruus-sarjaan. Paras esimerkki noiden välivuosien menestyksestä on vuosi 1969. Ponnistus voitti silloisen Suomen sarjan lohkonsa puhtaalla pelillä voittaen
kaikki ottelunsa. Maalieron oli 81 -14. Karsintasarjassa HIFK ja Kemin Into
olivat kuitenkin parempia ja nousivat SM-sarjaan.
Ponnistukselle nousu SM-sarjaan onnistui jälleen vuonna 1972. Vuoden 1973
kausi mestaruussarjassa jäi jälleen ranskalaiseksi visiitiksi.
--------------------------------------------------------------------------------------------
TERMIT
Piippokratia Esko Piipponen (1923-1995) toimi yhtäjaksoisesti Helsingin
Ponnistuksen puheenjohtajana vuodesta 1958 vuoteen 1986.
Johtokunnassa hän oli vuodesta 1952. Seuran ansiomerkillä hänet palkittiin
vuonna 1957, Suomen liikuntakulttuurin ja urheilun kultaisen ansioristin hän
sai vuonna 1975. Seuran kunniajäsen hänestä tuli vuonna 1977 ja kunniapuheenjohtaja 1986.
Voimakastahtoinen Piipponen oli jalkapalloihminen henkeen ja vereen.
Hän pelasi edustusjoukkueessa mm. vuoden 1948 mestaruussarjajoukkueessa. Vuoden 1949 Suomensarjajoukkueessa yläkerran viisikossa pelannut Piipponen teki kuusi maalia ja vuonna 1950 neljä. Sarjaa hän pelasi vielä vuonna 1957,
mutta oli jo vuonna 1953 johtanut pallojaostoa ja uudestaan vuodesta 1957 vuoteen 1960.
Piippokratian ajaksi kutsutaan Esko Piipposen valtakautta joka siis päättyi 1986.
Sikariporras oli puolestaan piippokratian aikana 1960-luvulla vaikuttanut
seuran ja erityisesti jalkapallojoukkueen "aivotrusti". Vuonna 1968 siihen
kuuluivat Esko ja Pentti Piipponen, 1950-luvun lopun pelaaja ja 1960-luvun
taitteen valmentaja sekä -80 ja -90 -lukujen vahva mies Jaakko Lempinen
sekä edustusjoukkueen valmentaja, 1940-luvulla pelaajauransa aloittanut
ja seurassa erityisesti juniorityötä vuosikymmeniä luotsannut Harri Hägg. Vuodeksi 1973 siihen liittyi uusi valmentaja, vuoden 1968 joukkueen puolustaja Jorma Kärkkäinen.
--------------------------------------------------------------------------------------------
PONNISTUSJALKAPALLON ULKOMAANMATKAT 1958-1986
1958 pelimatka Arvikaan, Ruotsiin
1961 pelimatka Ruotsiin. Pelipaikka Stocksund Tukholmassa.
1964 harjoittelu- ja pelimatka Neuvostoliittoon. Reissulla käytiin Petroskoissa, Kaliningradissa ja Leningradissa.
1968 harjoitusleiri Madeiralle Portugaliin. Matkalla pelattiin muutama harjoitusmatsi.
1969 pelimatka DDR:ään. Isäntänä oli Hansa Rostock, joka yrittää tätä nykyä vakiinnuttaa paikkaansa Bundesligassa.
1972 matka Gardalle Italiaan
1973 harjoitusleiri Las Palmasiin Kanarian saarille Espanjaan
1974 harjoitusleiri Hollantiin
1976 naisjoukkueen harjoittelumatka Mallorcalle
1980 A-juniorit harjoittelumatkalla Tshekkoslovakiassa ja B-juniorit Ruotsissa
1982-1993 juniorit Leningradissa Smenan urheilukoulussa
1986 Piippokratian aika päättyy
Matkojen määrää arvioitaessa kannattaa ottaa huomioon, että matkailu ei ollut ennen niin helppoa ja tavanomaista, mitä se nykyisin on. Kalevi Keihänen perusti ensimmäisen etelänmatkoja tehneen seuramatkatoimiston vuonna 1965, nykyisen kaltainen vuosilomalaki on säädetty vasta vuonna 1973 ja viisipäiväinenn työviikko tuli vuonna 1966.
Omalla tavallaan jalkapallomatkailun harvinaisuutta kuvaavat myös ne lukuisat lehtiartikkelit, joita kulloisenkin kohteen lehdistö on julkaissut. On kerrottu ja kuvattu joukkuetta, seurattu sen treenejä ja julkaistu pitkiä raportteja harjoitusotteluista paikallisvastustajien kanssa. Toisaalta kysymys on myös ns. jalkapallokulttuurista. Palstamillejä ja sen myötä yleisöä kertyi myös 1960-luvun Suomessa.
Millä ihmeen rahoilla Ponnistus sitten matkusti? Sitä ihmeteltiin jo aikoinaan. Vastaus on yksinkertainen: lipputuloilla. Erityisesti vuonna 1968 ja myös 1973 Ponnistuksen lipputulot olivat isot ja ne pantiin talteen ja tällaiseen toimintaan. Yleisö maksoi Ponnistuksen toiminnan. Ylijäämää puolestaan jäi, kun pelaajille ei maksettu palkkaa eikä kummoisia pinnarahoja. Pelaaminen ei ollut tienestiä, mutta se oli mahdollista niin, että seura hoiti asiat hyvin ja mukisematta.
Tulokset sitten? Jaakko Lempinen kertoi, kuinka vuonna 1963 joukkue tipahti maakuntasarjaan ja ongelma oli vuotava puolustus. Ponnistus päästi kaikkiaan 68 maalia. Ennen kautta 1964 käytiin Neuvostoliitossa ja sielläkin tuli takkiin jokaisessa matsissa. Mutta sillä reissulla puolustus saatiin läjään ja kaudella 1964 päästettiin enää 15 maalia ja noustiin Suomensarjaan. Tehtyjen maalien määrä ei juurikaan vaihdellut silloin -60-luvun puolivälissä. |
|
 |
 |
Ponnistuksen 1960-luvulla harrastama jalkapallomatkailu oli vielä harvinaista touhua. Siitä kielii vuoden 1968 Madeiran leirin aiheuttama mielenkiinto lehdistössä.
Kuvat:JL
|
 |
 |
Ponnistuksen sikariporras Vuoden 1968 joukkueesittelystä ylhäältä Esko Piipponen, Pentti Piipponen, Harri Hägg ja Jaakko Lempinen, alimpana vuonna 1973 mukaan tullut uusi valmentaja Jorma Kärkkäinen silloisessa joukkuekuvassa.
Kuva: JL
|
|
