Tuomas Peltonen: PONNARIT TAISTELI VEIKKAUSLIIGASSA KAUDELLA 1995
Helsingin jalkapalloilun kiistaton hallitsija on HJK. Veikkausliigassa on kuitenkin sen historian aikana piipahtanut moni muukin stadilaisjoukkue. FinnPa, PK-35, FC Jokerit ja viimeisimpänä FC Viikingit. Vuonna 1995 oli perinteikkään Helsingin Ponnistuksen vuoro kurkottaa kuuseen.
Seura voitti ylivoimaisesti Ykkösen vuonna 1994. Jari Niinin luotsaaman joukkueen nousun takeena oli tiivis alakerta. Se päästi vain 10 maalia 26 ottelussaja lähin nousun uhkaaja Inter Turku jäi peräti 16 pisteen päähän. - Joukkueemme oli jo vuosia yhdessä ollut kaveriporukka, joka vietti aikaa yhdessä myös kentän ulkopuolella. Treenasimme Niinin johdolla ja myös omalla ajalla todella kovaa. Kun harjoitukset alkoivat kello 17 kokoonnuimme usein omatoimisesti jo kello 15 treenaamaan, muistelee joukkueen silloinen keskikenttäpelaaja, PK-35 Vantaan nykyinen päävalmentaja Pasi Pihamaa. Liiganousun taannut ryhmä pysyi hyvin kasassa ja lisäksi joukkuetta vahvistamaan hankittiin oma kasvatti, jalkapallokiertolainen Tommi Paavola, pelintekijä Sami Ylä-Jussila HJK:sta sekä maalitykki Olli Kangaslahti FinnPasta. Liigassatie osoittautui kuitenkin paljon Ykköstä ohdakkeisemmaksi.

Ponnareitten Jari Niinin valmentama, hyvin roolitettu joukkue voitti divarin ylivoimaisesti vuonna 1994 ja nousi seuraavaksi kaudeksi liigaan. Joukkue oli paljon aikaa yhdessä myös kentän ulkopuolella viettänty kaveriporukka, jonka ainoa ammattilainen tässä vaiheessa oli venäläinen reilusti nelikymppinen toppari Anatoli Davydov. Niinin taktiikka ja joukkueen rakentaminen sopivat ykköseen täydellisesti. Kuvassa takaa vasemmalta Matti Laitila, Jari Takatalo, Miika Nurmi, Reijo Paukku, Jan Nyholm ja Anatoli Davydov, edessä Bola, Mika Tetri, Jukka Viheriälehto, Jukka Oikarinen ja Janne Laine. Kuvasta puuttuvat Riku Hirn, Jukka Koivurinta, Juha Koskinen, Jan Leino, Pasi Pihamaa, Ari Pyhälä ja Janne Sorsa.
TUTUT ONGELMAT Vaikeuksia riitti niin kentillä kuin kentän ulkopuolellakin. Ponnarit lähti kauteen sarjan pienimmällä, 1,5 miljoonan markan budjetilla. Silti talouden kanssa oli ongelmia, ikävä kyllä tuttu juttu Suomifutiksessa. Elettiin lama-aikaa ja moni seuran pitkäaikainen tukija meni konkurssiin. Kausi olikin taloudellinen katastrofi ja ajoi seuran vuosikausien velkakierteeseen. Myös Helsingin kenttätilanne aiheutti ongelmia. Kausi alkoi Pallokentällä ja jatkui kesäkuussa "Bolliksen" remontin takia Velodromilla. - Talousongelmat eivät joukkueen toiminnassa näkyneet. Pelaajille ei Paavolaa, Ylä-Jussilaa ja Anatoli Davydovia lukuun ottamatta maksettu pelaamisesta joten palkanmaksuongelmia ei ollut. Seuran puheenjohtaja Jaakko Lempinen hoiti omistamansa Palloilukeskuksen kautta varusteet, joten sekin puoli toimi moitteettomasti, Pihamaa sanoo. EVÄÄT SYÖTY Kentän puolella joukkueen paukut eivät yksinkertaisesti riittäneet edellisvuotta kovempia vastustajia vastaan. Valmentaja Niinin äärimmilleen pelkistetty pelitapa ei toiminut ja joukkue keräsi 17 ensimmäisessä ottelussa vain kahdeksan pistettä tehden vaivaiset seitsemän maalia. Tämä riitti seurajohdolle ja seura turvautui toistaiseksi ainoan kerran yli 100-vuotisessa historiassaan valmentajan vaihtoon kesken kauden. Jari Niini sai väistyä ja tilalle nostettiin joukkueen 42-vuotias venäläislibero Anatoli Davydov. - Niinin pelisysteemi oli kiteytettynä seinä kolmannelle ja pallo välittömästi linjan taakse. Joukkueessa oli pelaajia, jotka eivät olisi pärjänneet edes muissa divarijoukkueissa, mutta jotka sopivat tähän raiteilla juostavaan futikseen. Se ei enää liigassa riittänyt, Pihamaa kertoo. PELASTUSOPERAATIO VENÄLÄISOPEIN Davydov oli valmentajana toista maata. Nykyään huippuseura Pietarin Zenitin reservijoukkueen valmentajana toimiva venäläinen oli aikaansa edellä ja Pihamaa suitsuttaakin miestä estoitta. - Davydovista näki heti, että hänestä tulee huippvalmentaja. Hänvapautti välittömästi joukkueen ilmapiirin ja suorastaan huokui jalkapallotietämystä. Hän pystyi antamaan uskomattoman paljon neuvoja ja yksityiskohtaisia pikkuvinkkejä niin joukkue- kuin yksilötasollakin. Viimeisen päälle ammattilainen, Pihamaa kehuu. Myös pelaajana mies oli täyttä rautaa. Maineikkaan Smenan urheilukoulun kasvatti ei turhista valittanut. - Lahdessa Davydovilta meni ensimmäisellä jaksolla poskiluu poikki ja toinen puoli kasvoista painui sisään. Tauolla hän piti poskella jääpussia, nappasi yhden Buranan pelasi pelin loppuun. Pelin jälkeen hänet vietiin suoraan sairaalaan leikattavaksi. Uskomatonta, Pihamaa jatkaa. Valmentajanvaihdoksen jälkeen seuran kurssi käntyi, mutta liian myöhään. Liigaa supistettiin seuraavaksi kaudeksija sen takia peräti kolme joukkuetta putosi sarjasta kauden päätteeksi. Davydovin johdolla Ponnarit voitti yhdeksästä jäljellä olleesta ottelustaan neljä ja pelasi kerran tasan, mutta jäi siitä huolimatta sarjanjumboksi. Saldoksi tuli 21 pistettä 26 ottelusta maalierolla 19-63. Mestaruuden vei FC Haka hopeaa Mypa ja pronssia HJK. Ponnistuksen ohella sarjasta putosivat edelliskauden mestari TPV ja 1980 -luvun suurseura FC Kuusysi. SUKELLUS ALASARJOJEN SYÖVEREIHIN Ponnistuksen historian neljäs vierailu pääsarjassa päättyi kuten useilla muillakin helsinkiläisryhmillä. Kuusen sijaan se kapsahti katajaan. Toiminta lässähti talousongelmien takia ja pitkään yhdessä ollut joukkue hajosi. Seura sinnitteli ykkösessä kaudet l996ja 1997 kunnes matka jatkui alaspäin. Nykyään perinteikäs seura pelaa nelosdivarissa joten uutta visiittiä ylimmälle sarjatasolle ei ole hetkeen odotettavissa. Pettymykseen päättyneestä kaudesta jäi Pihamaalle paljon positiivisiakin muistoja. - Hienoa, että saimme kaveriporukalla mahdollisuuden kokeilla liigavauhtia. Yhteishenkemme oli loistavaja siinä olivat mukana joukkueen ohella myös taustavoimat. Päävalmentaja Niini, apuvalmentaja Ari Aho, huoltaja Martti Oljakka sekä puheenjohtaja Lempinen. Kova taistelu ja kaverihenki eivät vain ikävä kyllä kantaneet pidemmälle, Pihamaa päätti.
-------------------------------------------------------------------------------------------------------------------- Artikkeli on uudelleenjulkaisu. Alunperin se on julkaistu Helsingin ja Uudenmaan piirien yhteisessä futislehdessä 90 minuuttia numerossa 3/2011. Uudelleenjulkaisu on tehty päätoimittaja Joonas Sareliuksen ja kirjoittaja Tuomas Peltosen luvalla . Haastateltava Pasi Pihamaa pelasi kaudella 23 matsia ja teki kaksi maalia. Pihamaa pelasi urallaan myös belgialaisissa ja englantilaisissa pikkuseuroissa. Peliuran jälkeen Pihamaa siirtyi valmentajaksi ja tällä hetkellä (2012) valmentaa PK-35, joka elättelee Vantaalle siirtymisensä jälkeen liigahaaveita.
<<<Takaisin