|
|
Päivi Härkönen:
MARTTI LAITINEN
Martti ”Massi” Laitinen syntyi 9.5.1929 Helsingissä. Perhe asui Toukolassa, sieltä muutettiin Hämeentielle lähelle Vallilan kansakoulua ja sitten asuttiin Josafatilla. Massin muistot alkavat Porvoonkadulta, jossa asuttiin siitä eteenpäin. Perheeseen kuuluivat isän ja äidin lisäksi vuonna 1922 syntynyt isoveli, joka harrasti muun muassa luistelua ja sisko, joka pelasi koripalloa Elannon Iskussa ja voimisteli TUL:n valiovoimistelijoissa.
Massin urheilu-ura alkoi Elannon Iskussa. Isä oli Elannolla töissä ja Iskuun saivat liittyä vain elantolaiset perheineen. Pikkupoikana kesät vietettiin Iskun siirtolassa Sompasaaressa, missä uitiin ja liikuttiin paljon. Niinä talvina Massi kävi Iskun voimistelussa viikottain Elannon Kaikukadun juhlasalissa. |
 |
| TUL:n poikien liittojoukkue Elannon Iskun paidoissa. Myös Massi on mukana. Kuva ML |
Hieman vanhempana Massi pelasi Iskussa talvella koripalloa ja kesällä Haapaniemen kentällä pesäpalloa. TUL:n nuorten koripallon liittojoukkuessa pelasi iskulaisten, TMP:läisten ja kisatovereiden lisäksi ponnarikin, Teuvo Honkaniemi. Liitto-ottelussa Tennispalatsissa pelattiin liitto-ottelussa Koripalloliitto-TUL ensin nuorten ja sitten aikuisten ottelu. Matsi pelattiin Iskun paidoissa. Nuorten ottelu hävittiin niukasti.
Samassa talossa Porvoonkadulla asuivat Valtosen Kalevi ja Grönholmin Veikko ja Risto. Valtosen Kale oli päässyt Hertolan Antin johtamaan hammaslaboratorioon Yrjönkadulle oppipojaksi. Talvella vuonna 1943-44 Ponnareiden junioreilla piti olla jääpallo-ottelu Käpylän kentällä, Pohjolankadun lähellä, mutta joukkuetta ei tahdottu saada kasaan. Kale tuli kysymään Massia mukaan, koska yhdessä oli pelattu pihalla ja Brakulla monet kerrat. Ruskealla raitiovaunulla mentiin Käpylään.
Matsin jälkeen Antti heti ilmoitti seuraavasta pelistä ja halusi Massin mukaan joukkueeseen. Siitä Ponnariura alkoi. Kun Iskussa vielä tehtiin päätös, että vain ne, jotka ovat töissä Elannossa, saavat kuulua seuraan, oli Massin siirryttävä muualle pelaamaan ja Ponnistus oli helppo vaihtoehto. |
- Mä olin sellainen hullu, että mun piti lapsena osallistua kaikkiin peleihin. Pihalla pelattiin tennarilla futista ja muita pallopelejä ja kun Kirstarin (Kirstinkadun) jengi oli siinä vieressä, niitten kanssa aina pelattiin. Talvella piti pelata kaikki talvipelit, mitä tuli. Harjoituksia oli pari kertaa viikossa eri lajeissa. Aikataulu oli välillä aika tiukka. Aina mukana, joka pelissa.
- Ei mulla mitään tarkoitusta ollut mihinkään pyrkiä. Sen takia mä vaan pelasin kaikki koripallot ja pesäpallotkin, kun mä nautin siitä. Kun pelasin jääkiekkoa, talvella oli kerrankin sunnuntaina aamulla jääpallomatsi ja illalla jääkiekkomatsi. Mä tykkäsin pelata.
- Kerran pelasin pesäpallomatsin, joka oli veikkausottelu Veikkauksen alkuvaiheessa -40-luvulla. Kupongissa luki Elannon Isku–Palokunta. Pelattiin Haapaniemen kentällä ja Iskua pidettiin varmana. Ja me hävittiin. |
| Valmentajana muistuu mieleen Eero Puntti. Suurin piirtein sama porukka pelasi kesällä jalkapalloa ja talvella jääpalloa. Jengiin kuuluivat Martti Kohtanen, Harry Hägg, Ville Vuori,” Skide” eli Kauno Oksanen, Aarne Oksanen, Olli Lehtinen, Voitto "Vode" Sulamnder, Teuvo "Teukka" Honkaniemi, Olavi Kero, Immu Ekström, Erkki Virolainen, Sulo "Supa" Santanen, Pentti Tuominen, Veikko Peltonen ja Risto Grönholm. |
JALKAPALLO
Ensimmäisen miesten ottelun Massi pelasi juniori-ikäisenä. Peli pelattiin Raumalla RTU:ta, Rauman Työväen Urheilijoita vastaan.
|
- Se oli sarjapeli, olisiko ollut v. -46. Mut pistettiin pelaamaan vasenta laitahyökkääjää ekaan miesten otteluun. Yks paikka on jäänyt mieleen, kun mä pääsin mukavasti lävitte, ihan lähelle maalia sieltä vasemmalta sivustalta. Olisi pitänyt itte vetää sieltä ja kaikki oli jo, että maalihan sieltä tulee, mutta sitten viime hetkessä syötin…
- Siihen se tilanne meni ja kyllä mua harmitti … ja harmittaa vieläkin! Jäi niin mieleen, että se oli oikea munaus…
- Sitten myöhemmin pelasin tukimiehenä, vain ensimmäinen peli oli laidassa. |
| Yhdeksäntoistavuotiaana vuonna 1948 tuli komennus ensimmäisen kerran aikuisten liittojoukkueeseen. Jalkapallon liittojoukkuekomennuksia tuli vuosina 1948-1950 kaikkiaan kolme ja reissut ulottuivat Norjaan ja Tshekkoslovakiaan. Massi pelasi TUL:n liittojoukkueessa myös jääpallossa ja jääkiekossa. |
- Prahaan mennessä lentokone joutui ukkosmyrskyyn. Koneen piti lentää alhaalla, se ei päässyt ylös, vaikka tuli lupakin nousta pilvien yläpuolelle, kun vettä tuli niin mahdottomasti, kertoivat lentäjät myöhemmin.
- Matkustamossa kyllä tajuttiin, että on vakava paikka, ei kuulunut äännähdystäkään. Kaikki jännittivät, puristivat penkkiä ja tavarat putoilivat. Kone sai sokkolaskumääräyksen ja oli kuin olisimme laskeutuneet järveen, niin paljon vettä oli kiitoradalla. Rullattiin katoksen eteen ja siitä käärittiin housunpuntit, riisuttiin kengät, vedettiin takki päälle ja juostiin parikymmentä metriä.
- Lentäjät kukitettiin heti lentoasemalla, koska kuulemma tällaisella ilmalla ei ole kukaan tullut alas. |
 |
|
| Laitinen leireillä. Vasemmalla Ojakkalassa vuonnaa 1949 ja oikealla Pajulahdessa samoihin aikoihin. Kuva ML |
Maajoukkueleirillä Massi oli useamman kerran vuodesta 1949 ainakin vuoteen 1954. Leirityksiä oli myös ulkomailla ainakin Tanskassa Helsingörissä. Virallisia maaotteluita Massille kertyi kaksi vuosina 1952-1953 ja nämä olivat Pohjoismaiden mestaruusturnauksen voittoisa matsi Suomi – Tanska ja tappiollinen MM-karsintamatsi Suomi-Belgia. Harjoitusotteluita on sen sijaan kertynyt enemmänkin. Massin maaottelut sijoittuvat aikaan, jolloin päävalmentaja Aatos Lehtosen permaneentti "onnelliset" alkoi hajota ja suomalaisia alkoi siirtyä myös ammattilaisiksi ulkomaille. Massi ei itse ole laskenut virallisia maaotteluita... |
| - ...kun niitä kaikenlaisia matseja ja Helsingin kaupunkijoukkueessakin otteluita oli niin paljon. |
| Laitinen oli huippupelaaja ja siten houkutteleva värväyskohde. Kerrankin kävi niin, että HPS:n taholta otettiin yhteyttä. Pelikaveri Aimo Timgren, joka toimi myöhemmin myös HPS:n edustusjoukkueen joukkueenjohtajana, houkuteltiin ensin siinä toivossa, että Massi olisi tullut perässä. |
 |
| Vuosien leiritysten ja harjoitusotteluiden jälkeen Martti debytoi A-maaottelussa Tanskaa vastaan Stadikalla lokakuussa 1952. Joukkueessa pelasivat Olavi Laaksonen, Gunnar Myrttinen, Stig.Göran Myntti, Martti Laitinen, Lauri Lehtinen, Aimo Sommarberg, Olli Forsgren, Aulis Rytkönen, Nils Rikberg, Aulis Vahtonen ja Kalevi Lehtovirta. Kuva ML |
- Hopsissa oli joku päällikkö, joka oli johtajana Helsingin TAKOMO:ssa. TAKOMO oli siinä Vallilan aseman lähellä.
- Ensin käytiin syömässä jossain ravintolassa. Sitten mentiin illalla sinne TAKOMOon ja käytiin kaikki paikat läpi. Näytettiin työhuone, joka olisi varattu mulle ja sanottiin, että sinusta tulisi johtajan oikea käsi.
- Silloin oli kyllä kova paikka miettiä, mitä tehdä. Soittelin Piipposen Eskolle ja Esko sanoi, että älä lähde minnekään, älä lupaa mitään, meillä on tulossa hyviä matkoja liittojoukkueen kanssa.
- Houkutus lähteä oli kova, koska työmatka olisi Viipurinkadulta tullut lyhyemmäksi ja palkkakin olisi kai ollut vähän parempi. Ilmoitin kuitenkin hopsilaisille, etten tule.
- Olisi ollut tiukka paikka jättää kaverit, joiden kanssa oli koko ikänsä ollut, vaikka HPS:n kaveritkin olivat jo tuttuja. Mutta faija olisi kyllä pistänyt hanttiin, että mihkään et kyllä lähde! |
| Varsinaisen peliuran jälkeen jatkoi Massi ikämiehissä vuosikausia. Polvi leikattiin, kun nivelsiteitä korjattiin ja kuntoutuihan se siitä. Tällä hetkellä Massi valmistautuu Ponnaristarbojen sählykauteen. |
OLYMPIASOIHDUN KANTAJA VUONNA 1952 |
- Leskisen Matti oli Ponnareiden puheenjohtaja, kun johtokunnalle ilmoitettiin, että joku ponnari ”joutuu” menemään olympiasoihdun kantajaksi olympialaisten avajaisiin. Kiffenille, TMP:lle, HJK:lle ja Ponnareille oli ilmoitettu, että näiden seurojen edustajat kantavat olympiatulen Stadionilta ylös torniin. Johtokunnasta Puntin Eero tuli sanomaan mulle, että sinä olet Ponnareiden edustaja.
- Siitäkin mä ensin ihmettelin ja pistin hanttiin, että miksi minä, eiks joku toinen, kun mä olin semmonen arka vähän aina. Puntin Eero sanoi, että sehän on ihan kunniatehtävä, et sä voi kieltäytyä!
- Ei sitä mitenkään harjoiteltu, kokoonnuttiin vaan siellä yhtenä iltana ja puhuttiin, miten se kaikki tapahtuu ja katsottiin paikat. Ne määräsi, että mä olen aloittaja ja Lehtisen Lauri on viimeinen ja antaa sen sitten Kolehmaiselle Stadionin tornin huipulla. Mä olin siellä sitten Stadionin pääkatsomon alla ja katselin sieltä lasiovien läpi, kun Paavo Nurmi toi tulen, kiersi radan ja meni sytyttämään tulen eteläkaarteessa.
- Sieltä seurasin, kun se tuli sisään ja antoi soihdun kouraan ja sanoi: ”Siinä on sulle!” Siitä lähdin raput ylätasanteelle ja menin tornin juureen ja kuusi ensimmäistä kierrosta kierreportaita ylöspäin. |
| Ajan ilmapiiristä kertoo jotain, että Olympialaisten yhteydessä Unkarin maajoukkue pyysi Ponnistuksen edustusjoukkueen harjoitusvastustajakseen. Ottelu pelattiin Käpylän Raviradalla ja muun muassa pelaajatähti Sandór Puskas oli mukana. Matsi päättyi ilmeisesti 9-0. |
SEURATOIMINTAA
Ponnaritoiminta jatkui veikkausjaostossa ja työpaikan veikkaukset Massi keräsi ja toi joka viikko Ponnareiden veikkauspisteeseen. Ponnareissa pelattiin lisäksi torstai-iltaisin Vallilassa kovia kuntolentopallomatseja vuosikymmeniä. Nykyisin Massi pelaa salibandyä ”Höppänöissä”, jossa on mukana vielä monta 1946 –jääpallojoukkueen jäsentä. |
URA NUMEROINA |
| VUOSI |
SARJA |
PELIT |
MAALIT |
EDUSTUKSET |
| 1946-1948 |
TUL:n sarja |
|
3 |
- 2 A 1952-1953 eli Suomi-Tanska 2-1 PM-matsi 5.10.1952 ja MM-karsintamatsi Suomi-Belgia 2-4 25.5.1953. Molemmat Stadikalla.
- 3 TUL:n liittojoukkue-edustusta vuosina 1948-1950 mm. vierailut Norjaan ja Tshekkoslovakiaan. Huomattava on, että yleensä noilla reissuilla pelattiin useampi ottelu.
- liittojoukkueessa jääkiekossa vuonna 1951, 1954 (oma muistelus) ja nuorten liittojoukkueessa vuonna 1948
- jääpallossa edustuksia TUL:n liittojoukkueessa
|
| 1948 |
Mestaruussarja |
15 |
|
| 1949 |
Suomensarja |
|
1 |
| 1950 |
Suomensarja |
|
1 |
| 1951 |
Suomensarja |
|
1 |
| 1952 |
Suomensarja |
|
2 |
| 1953 |
Suomensarja |
|
7 |
| 1954 |
Suomensarja |
|
|
| 1955 |
Suomensarja |
|
1 |
| 1956 |
Maakuntasarja |
|
|
| 1957 |
Maakuntasarja |
|
|
| 1958 |
Suomensarja |
|
|
| 1943-> |
Ponnistuksen jääpallojoukkueessa mm. nuorten TUL:n mestaruus vuonna 1946 ja TUL:n mestaruussarjajoukkueessa vuonna 1955
1940-luvun lopulta Ponnistuksen jääkiekkojoukkueessa puolustuksen lukkona.
Kts. omat artikkelit "Jääpallo ponnistuslaisittain" ja "Ponnistuksen jääkiekkokronikka" |
|
| |
|
|
|
|
|
